Accueil > Français > TE ARAPO - En souvenir d’un homme de recueils > La collection PARAU NO TE ‘ĀI’A > Le sixième livret de la collection PARAU NO TE ‘ĀI’A, intitulé "Te parau nō te mau ta’amotu"

Le sixième livret de la collection PARAU NO TE ‘ĀI’A, intitulé "Te parau nō te mau ta’amotu"


JPEG - 129.7 ko
Tearapō sur son vélo (dessin de Dubois)
JPEG - 415.7 ko
Le sixième livret de la collection PARAU NO TE ‘ĀI’A, intitulé "Te parau nō te mau ta’amotu"

TUMU PARAU

TE PARAU NÖ ‘AIMEHO-I-TE-RÄRÄ-VARU ‘OIA HO’I ‘O MO’OREA
E mo’o re’a te tama i te patara’a te huero
Te ‘öpuara’a e fa’aru’e i te tama mo’o
Te ‘itera’a ‘o Mo’ore’a ë, ‘ua fa’aru’ehia ‘oia
Te pohe ö Mo’ore’a nä te moana
Te ‘itëra’ahia ‘o Mo’ore’a ë, ‘ua mate

TE PARAU NÖ TE MAU TÄTUHA’ARA’A Ö MO’OREA
E parau nö ‘Äfare’aitü
E parau parapore nö ‘Äfare’aitü
E parau nö Haumi
E parau nö Ma’atea-te-‘i’o-i-ni’a
E parau nö Ha’apiti
E parau nö ‘Öio
E parau nö Fa’atö’ai
E parau nö Te’avaro
E parau nö Te’aharoa
E pehe nö ‘Äfare’aitü
E pehe iti nö Maharepa

TE PARAU NÖ MÄTA’IREA
Te tere ö Hiro i Mäta’irea
Te tä-tuha’ara’a tahito ö Mäta’irea
Te tä-tuha’ara’a i muri mai
E parau tuatäpapa nö Huahine
Te pe’ape’a ‘o Ma’ohono ‘e ‘o Fa’aatuara’i
Te parau ö Mähine
Te parau ö Te’uhe
Te parau ö Teurura’i
Te parau ö Teha’apapa

TE PARAU NÖ RA’IÄTEA
Te tätuha’ara’a ö Ra’iätea
Te mou’a Temehani
‘O Rohotu-no’ano’a
Te a’ai ö te Puhi ‘e te Tumu fara
Te pohe ö Tä’ie, te ari’i taehae
Te marae Taputapuätea

TE PARAU NÖ TE MARAE TAPUTAPUÄTEA
E marae mo’a
E ava mo’a
Te ‘öfa’i fäito
‘Ei nohora’a nö te Atua ‘Oro
‘Ei ‘öfa’i mana mai Taputapuätea atu
‘Ei ‘öfa’i ‘äfa’ihia atu i Taputapuätea e ha’amo’a ai
Te ‘öro’a ha’amo’ara’a ari’i
‘Ei marae ti’ara’a nö Pömare ari’i
‘Ei ti’ara’a ato’a nö te tahi atu mau ari’i

TE PARAU Ö TÏA’ITAU
‘O Tuituiitevaitau te purotu tuiro’o
Te mau fa’ati’ati’ara’a nö ni’a iä Tïa’ita’u
Te färereira’a ‘o Ari’ipäea iä Tïa’itau
Te fa’aipoipora’a ‘o Ari’ipäea iä Tïa’itau
Te ‘öpuara’a rava’ai ä Ari’ipäea
E tautai rava’ai vahine
Te ha’avarera’a ‘o Ari’ipäea iä Tïa’itau
‘Ua ‘itea iä Tïa’itau te ha’avare ä Ari’ipäea
Te pohe ö Tïa’itau
Te ho’ira’a ö Ari’ipäea i Tahiti
Te fa’aipoipora’a ‘o Ari’ipäea ‘e te vahine ‘äpï
Te ti’a-fa’ahou-ra’a ö Tïa’itau
Te reva-roa-ra’a ö Tïa’itau

TE PARAU NÖ TAHA’A
E ‘äi’a nö te horomoana tuiro’o ra ‘o Hiro
Te mau täpa’o ä Hiro
Te tahi ato’a atu mau täpa’o

TE PARAU NÖ PORAPORA
Te tätuha’ara’a ö Porapora
Te tere ö te Täpena Tute i Porapora
Te hämanira’a fare i Huahine
E mau taime faufa’a nö te ‘ä’ai ö Porapora
Te ari’i mätämua ö Porapora
E parau tupuna nö Täpo’a

TE PARAU Ö TEARI’IMÄEVARUA I NÖ PORAPORA
Te hua’ai ä Pömare IV
Te tamahine fa’atavai ä te ari’i Täpoa II
Te ‘öro’a fa’atähinura’a ari’i
‘O Teari’imäevarua I ‘e ‘o Teari’imäevarua II

TE PARAU Ö HURA ‘E Ö PENA
Te tere haru honu i te motu Tüpai
‘Ua hape te fa’aaura’a ä nä hoa
‘Ua mate ‘o Pena i te poia
Te fa’aru’era’a ‘o Hura iä Pena
Te pohe ö Hura
Te parau nö Te’uraitiähotu

TE PARAU NÖ MAURUA ‘OIA HO’I ‘O MAUPITI
E fenua piri
Te parau ö Urufäatiu
Te tahi tere tö Hiro i Maurua
Te ha’ara’a i te pahï ‘öfa’i ö Hiro
Te töra’a i te pahï ö Hiro i raro i te tai
E moa noa iho te ha’afifi iä Hiro

TE PARAU Ö MOEAVA, ‘AITO NÖ TE TUÄMOTU
E parau tupuna nö Moeava
Nö Näpuka te vahine ä Moeava
E ‘äfi’i honu te tumu ö te pe’ape’a i te ‘utuäfare
Te ho’ira’a ‘o Moeava i Näpuka
Te ‘arora’a i tupu i Takaroa
Te mau tätau mo’a

TE PARAU Ö MOEAVA, ‘AITO NÖ TE TUÄMOTU (tü’atira’a)
Te pehepehe ä Repu
Te ho’ira’a ö Moeava i Takaroa
Te heara’a ö Moeava i täna mau tamari’i

TE PARAU Ö MOEAVA ‘E Ö PÄTIRA
Te pahï ö Moeava
Te färereira’a ‘o Moeava iä Pätira
Te färereira’a ‘o Pätira iä Huarei
Te tumu ö te pe’ape’a ‘o Moeava räua ‘o Pätira

TE PARAU Ö MOEAVA ‘E Ö PÄTIRA (tü’atira’a)
Nö te aroha ‘o Moeava i täna vahine
Te harura’a ‘o Pätira i te vahine ä Moeava
Te ‘arora’a i rotopü iä Moeava ‘e ‘o Pätira
Te ‘öfa’i ma’a ä Moeava
Te pohe-roa-ra’a ‘o Pätira iä Moeava.

JPEG - 335.3 ko


Hïmene färi’ira’a

’Ia ora tätou pä’äto’a
I teie nei mahana.

’Auë te aroha rahi
I te färereira’a ë,
’Äre’a ’o te here mafatu
Te mihi, te ’oto nei,
I tö ‘öutou taera’a mai
I rotopü iä mätou
’Ia vai maite te aroha tae’ae
I rotopü iä tätou.

’O TAHITI (täne)
’O Tahiti nui te fenua
’Oa’oa ’oe
Teie mai nei mätou ë
E tiare naunau nö ’oe
’Ia ora ho’i ’oe
I te färereira’a
’Ia ora, ’ia ora.

E haere mai te mau hoa ta’u i here
Të ta’i nei tö reo iti iä ’oe
Fa’a’oto ’oe, fa’a’oto ’oia
(I) Te ta’i aroha mana iä ’oe
Teie ’oe, fa’a’oto ’oia
I töna reo, i töna reo ’oa’oa
’Ia ora, ’ia ora.

Huro iä ’oe !
Tei iä ’oe
Te hau ’e te ruperupe mau
Nö te fenua
Te hanahana ’e te ro’o nui ö te patereia here
’Ua vi te ’enemi rahi
’O te ao nei
I tö rima puai
Tei iä ’oe te fëti’a ö te rë
’Ia ora tätou i te färereira’a
Huro !

E hïmene teie ‘o tei fatuhia ‘e tö te mata’eina’a ‘o ‘Ärue nö te tae-tino-roa-ra’a atu te Tenerara DE GAULLE i ‘Öutua’ia’i i te matahiti 1958.
‘Ua täuiuihia rä te tahi mau vähi ö te papa’ira’a ö taua hïmene ra, mai teie i ni’a nei, i te hïmene-fa’ahou-ra’a-hia ‘e tö ‘Ärue, i te ‘öro’a i tupu i te 07 nö ‘ätopa 1997 i ni’a i te tahua Ahutoru ‘ei ha’amana’ora’a iä Pouira ä TEAUNA, ‘o tei ha’apa’o na i te papa’ira’a mätämua, ‘o tä Georges LEBOUCHER rä, tei pi’i-noa-hia ‘o Toti, i tä-reo-hïmene.

Pü TE ANAVAHARAU
Mönire, 13 nö novema 2000

JPEG - 485.5 ko


Dans le respect du droit de courte citation, vous trouverez ci-dessous des extraits de certaines des légendes recueillies par TEARAPO et publiées dans le sixième livret de la collection PARAU NO TE ‘ĀI’A.
Vous pouvez consulter le texte intégral de la collection PARAU NO TE ‘ĀI’A à la documentation du Service de la culture et du patrimoine, à la bibliothèque de Te Fare Tauhiti Nui et à la bibliothèque de l’Université de la Polynésie française.

- TE PARAU NÖ ‘AIMEHO-I-TE-RÄRÄ-VARU
’OIA ‘O MO’OREA

I te pae to’o’a ö te ra ö Tahiti, ’oia i te pae topara’a ö te ra, të tü ra i te moana, mai te hö’ë ’öti’a rahi tärava mai te ärea ö Puna’auia ë, haere ti’a atu i tai, tei äreahia iä Tahiti i te ’öti’a ra ‘o Tïrahau ‘e te auhoro ’öpape ra ‘o Te’öana.

JPEG - 389.9 ko

Hö’ë ’ahuru mä toru maire te äteara’a ‘o Mo’ore’a iä Tahiti, tei fa’atiraharaha noa mai i töna ra mou’a fa’ateniteni : ‘o Töhi’e’a. ‘ua parauhia‘o Mo’ore’a ë, ‘o ’Aimeho-i-te-rara-varu, nö te mea, ‘ua fa’aauhia ’oia i te hö’ë fe’e nui ‘e nä rara e varu, ’oia ho’i nä ’ävei e va’u, ‘ia au i te parau i muri nei ë :

Tä’u fe’e roa i Paepaeroa ra,
I Tefaremuhuärea.
Te fare ’örerorerora’a ö te hui toa,
E ru’uru’ura’a ’öpü,
E mä’a nä te to’erauroa ‘e te ’ärueroa
Nä ni’a mai i te ’ürï atua ra ‘o Ra’apoto.
’Aimeho-i-te-rara-varu
Te fenua pähia ‘e te ari’i Ra’apoto :
‘O Fa’ato’ai te fenua,
‘O Mätiti te marae,
‘O Vai’äi’a te vai,
‘O Maevarahi ‘e ‘o Maevaiti
‘O Maevaite’urutü’ou’o,
Te ’uru i parauhia ë
E päe’a hune roa nö Mou’apü
Tei pïpïhia i te one ö Ha’avai.
‘O ’Aimeho-i-te-rara-varu
E va’u täravara’a ’äivi
’Öti’a nö nä mata’eina’a e maha.
‘O ’Aimeho-i-te-pehau-i’a,
E va’u ’äivi i te pehau,
E va’u ’ävei tö te fe’e,
E iva i nä matamata
‘E ’ahuru a’era i te pü,
Tupu a’e te ’ö’aha i Nu’urua
‘O vau teie ‘o Täu’aita’ata i Nu’urua.

Të vai ra i te mata’eina’a ö Ha’apiti, i te tuha’a e täpiri atu i Möru’u, te fenua ra ‘o ’Aimeho. ‘O Moana te ta’ata e noho ra i taua tuha’a fenua ra i mua a’e nei. I muri mai, ‘ua parauhia ‘o ’Aimeho ë ‘o Mo’ore’a : ‘ua täuia te i’oa ‘o ’Aimeho iä Mo’ore’a.

I te ’äva’e fepuare, i te matahiti i mähemo a’e nei, ‘ua fa’ati’ati’a atu vau i te parau nö te hö’ë mo’o re’are’a nui ‘o tei fänauhia i Täpua’emanu ’oia ‘o Mai’ao.
(...)

JPEG - 102.3 ko

- TE PARAU NÖ MÄTA’IREA

Te i’oa mätämua ö Huahine ‘o Mäta’irea ia ë, i mua roa atu rä ‘o Temataöto’erauroa hu’ahu’a te ‘aru ia.

- Te tere ö Hiro i Mäta’irea

Ë, teie te tahi parau nö Hiro i roto i te parau ö Temataöto’erauroa.
‘Aita ‘o Hiro i manuia i te hïra’a i te mou’a ra ‘o Mou’aroa ‘a tävere atu ai i ni’a i te motu ra ‘o Rauoro. ‘Aita ato’a ‘oia i manuia i te tä’atira’a iä Ha’avai ‘e ‘o ‘Üporu ‘e ‘aita ho’i i manuia i töna haerera’a i Maupiti. ‘Ätire ! ‘Ua tämata ‘o Hiro i te haere i te fenua ra ‘o Temataöto’erauroa ‘oia i Huahine.

‘Ia pa’a’ina te mata’i to’erau, ‘ua mau maite maira i roto i te pü ö te ‘ie. Ti’a tere ro’iro’i atura te va’a ö Hiro, ‘ua hïhï te ‘are ö te moana i te tere ö taua va’a ra.
I te taime ru’i, ‘ua poro’i ‘o Hiro i töna mau tua’ana ë ‘ia ha’apa’o maitai i te tere ö te pahï, ‘a huri te mata’i ë, täverehia nä muri i te fenua ra ‘o Temataöto’erauroa. Ë teie töna reo ë :
« Të haere nei au e tä’oto’oto ri’i ë, ‘ia piri fenua, e fa’aara mai ‘öutou iä’u. Teie te täpa’o : ‘ia pe’e a’e Nämähü, ‘a fa’aara mai, ‘o te tere tö tätou pahï nä ni’a i te fenua. »

JPEG - 467.5 ko

I muri i te pahï, të ta’oto ra ‘o Hiro ë, ‘aita te mau taea’e e ha’apa’o ra i täna i fa’aue mai. ‘Äre’a te teina hope’a, ‘o Tupurairai, ‘oia ana’e të fa’ahepo ra i töna mau tua’ana ‘ia fa’atere mata ara i te pahï. Ë, teie te pähonora’a ä töna mau tua’ana ë :
«  ‘A noho noa ‘oe ! ‘Ä’uanei mätou e titiri ai iä ‘oe i raro i te ati. »

Mämü noa atura ‘o Tupurairai i te ri’ari’a i te hurihia ‘oia i raro i te tai ‘ei mä’a nä te ma’o. Tahiri pao’ä maira te mata’i ë, mau maira i te pü ö te ‘ie ë, ta’oto maite ihora te tere ö te pahï ö Hiro. Ë, nö te navenave ö taua tere ra, ‘aita te mau tua’ana i täu’a fa’ahou i te poro’i ä Hiro ‘e ‘aita ato’a i fa’aara atu iäna ë, nä te ü te pahï i ni’a i te fenua. ‘Ua mutu te fenua ‘o Temataöto’erauroa i nä tuha’a e piti : hö’ë tuha’a rahi, ‘o Huahine-nui i teienei, ‘e hö’ë tuha’a iti, ‘o Huahine-iti ia.
I te ti’ara’a a’e ‘o Hiro i ni’a, ‘ua ta’a’ë te fenua i nä pae e piti ë, të tore noa ra te terera’a ö töna pahï ‘e te hö’ë paeha’a ö te hoe tei pe’e ‘ë. (Të vai noa maira ä ë, tae roa mai i teienei.)
I muri mai, ‘ua tämata ‘o Hiro ‘e töna pu’era’a taea’e i te fa’anahonaho i te tahi huru orara’a nö rätou i ni’a i taua fenua ra ‘o Temataöto’erauroa…(Ë, të vai noa maira ä te mau täpa’o nö tä rätou ra mau ‘öhipa i rave i reira.)
(...)

JPEG - 193.9 ko

- Te parau ö Mähine

I te taera’a atu te mitiönare peretäne porotetani i Huahine, ‘o Mähine te ari’i e fa’atere ra i reira, ‘ua huru pa’ari ‘e ‘ua fa’aipoipo ‘oia i nä vahine e maha. Tä te vahine mätämua, ‘ua fänau hö’ë tamari’i ë, ‘ua pohe ; tä te piti, ‘ua ha’apohehia ‘ia au i te fa’aro’o Mämäia ; te toru ö täna vahine, ‘o Taoa, e tamahine nä te ‘aito nö Fare’ihi tei fänau iä Ta’aroaari’i ‘o tei fa’atere ato’a na iä Huahine ; ‘aita ‘oia i fänau nö te maha ö täna vahine.

I te hö’ë tau, ‘ua tere mai ‘o Mähine i Mo’orea nö te tauturu iä Pömare II i roto i te tama’i ‘ëvaneria tei tupu i te matahiti 1810. ‘Ua ‘äfa’i ato’a mai ‘oia i täna tamaiti iä Ta’aroaari’i tei fa’arirohia ‘ei fa’atere nö Mo’orea ‘ia au i te hina’aro ö Pömare II.
I te ho’ira’a ‘o Mähine i Huahine ‘e töna ra mau ‘äpe’e, ‘ua färi’i rätou i te ‘ëvaneria ä te ha’apa’ora’a porotetani tei päpetito atu iäna i te matahiti tauatini va’u hänere hö’ë ‘ahuru mä iva (1819), nä reira ato’a i töna nä hoa ‘o Ra’iha’uti ‘e ‘o Tefa’atau.
Hö’ë tä Ra’iha’uti tamaiti, ‘o Tinomana te i’oa ‘ei ha’amana’ora’a i te ‘öfa’i ra ‘o Tinomana tei ‘äfa’ihia mai ‘e te tahi tupuna töna, mai Raroto’a mai ‘e të vai maira i Mäeva…

I muri mai, ‘ua fa’atupuhia te ‘öro’a pupura’a ‘o Mähine i töna ti’ara’a ari’i nö te vahine ra ‘o Teari’itäri, te tahi tuahine töna. ‘Ua tupu te pe’ape’a i roto i te ‘a’au ö täna iho tamaiti fänau ‘o Ta’aroaari’i tei ho’i fa’ahou atu i roto i te ha’apa’ora’a tahito ë, tupu roa atura tä räua tama’i. ‘Ua pau ‘o Ta’aroaari’i ‘e ‘ua fa’autu’ahia ‘oia i te utu’a teimaha ‘oia ho’i : e horo ‘oia nä ni’a i te a’au mä töna nä rima tei tä’amuhia i muri i töna tua, ë, mai te reira te huru, e hopu ‘oia i te pu’a nö te ha’ara’a i te purumu. I te hope’ara’a ihora, ‘ua ro’ohia te tino ö Ta’aroaari’i ‘e te ma’i ë, pohe roa atura ‘oia i te matahiti tauatini va’u hänere e piti ‘ahuru mä hö’ë (1821).
(...)

JPEG - 463.8 ko


(...)
- TE PARAU NÖ RAIÄTEA

‘Ua parauhia ’o Raiätea ë : ’o Hava’inui ‘e ‘ua ma’irihia i teienei i te ’ioa tumu ë : ’o Raiätea ‘e töna ‘oire pü : ’o Uturoa.

JPEG - 363.3 ko
Te tātuha’ara’a ō Raiātea


E mou’a tei ni’a ’o Tea’etapu i Öpoa
E tahua ’o Matati’itahuaroa
E ’öutu ’o Matahiraitërä’i
E vai ’o Vaitiare
E marae ’o Taputapuätea.

Tei Raiätea te rahura’ahia te marae rahi tuiro’o ’o ‘Öteania, te marae mo’a roa a’e, te pü ö te hui atua ‘e ö te hui ari’i tei ti’aturi i te atua ra ‘o ‘Orotau-’Orotea.

E motu ’o ‘Ï’ihiäriri
E ava i tai ’o Teavamo’a
E ’aito ’o Tamatoa
E fare arioi ’o Nänu’u, ’o Fare’ofe ‘e ‘o Faremei’a
E ra’atira arioi ’o Tërämanini ‘e ’o ‘Airia.

(...)

JPEG - 339.6 ko

- TE PARAU NÖ TAHA’A

‘O Taha’a-i-te-pia-tä-re’a tei parauhia i te mätämua ra ë : ‘o ’Üporu :

E mou’a tei ni’a ‘o ’Öhiri,
E tahua tei raro ‘o Vaitö’are.
E vai ‘o Vaitö’are,
E roto ‘o Ha’amene.
E marae o Te’äpuaroaitera’i
Nö te Atua ra ‘o Tänefa’atere.
E fare arioi ‘o Tepätïfarei’üporu,
I te tahua ra ‘o Heitarauri.

Teie te vähira’a ö te fenua Taha’a ‘ei nä mata’eina’a e maha :
‘a tahi : ‘o Fau’ino, ‘o ’Irifätua te tävana
‘a piti : ‘o ’Iripa’u, ‘o Tepapa te tävana,
‘a toru : ‘o Ru’utia, ‘o Fa’atau te ra’atira,
‘a maha : ‘o Niuä, ‘o ‘Ütäri’i te ra’atira i ni’a iho.
‘O Taputemü ‘e ‘o Tuaöteuira nä fare arioi, tei Vaitö’are,
‘O Mütaha’a te ra’atira arioi.

JPEG - 320.3 ko


I te matahiti tauatini hitu hänere ono ’ahuru mä iva (1769), tei raro a’e ‘o Taha’a i te fa’aterera’a ä Puni, e ari’i nö Popora ë, tae atu ai i te taime ‘a täpae ato’a atu ai te papa’a i reira.
I te rirora’a te mau pae fenua i raro i te ha’apa’ora’a ’Ëvaneria, ‘o Taha’a ana’e iho tei täpe’a noa i te ha’apa’ora’a tahito. ‘O Fenuapeho te tamaiti ari’i tei täpe’a noa i te mau peu tahito ‘e e mea herehia ‘oia e töna huira’atira.
I te matahiti tauatini va’u hänere toru ’ahuru mä hö’ë (1831), pohe atura ‘o Fenuapeho i raro i te tai i te hö’ë tere nöna : ‘ua ro’ohia ‘oia ‘e te vero ‘e te mata’i rahi. Të parauhia ra ë, të vai maira töna värua ‘e të fä’ea ra i roto i te hö’ë ma’o rahi tei fa’a’ati i te fenua nö te fa’aora i te feiä e ro’ohia ’e te ’ati.
(...)
Te mau täpa’o ä Hiro

E fenua ‘äi’a ‘o Taha’a nö Hiro ; nö reira, e rave rahi täna mau täpa’o fa’ahiahia e vai maira ä i taua fenua ra :
- te fare ö täna ra tamahine ‘o Tepätïfarei’üporu ;
- te ahimä’a ä Hiro e vai maira i Pähuri ‘e ‘o tei ’ore ä i mäheu ë, tae roa mai i teienei ;
- te moa ä Hiro e ‘äpa’e maira ä i ni’a i te mou’a i Fa’aöpore ;
- te ’änave ä Hiro të tärava noa maira, mai Hïpü ë i te motu Rauoro ;
- te ‘ürï ä Hiro e vai maira i te vähi i parauhia ë, ‘o Te’ürï i Fa’a’aha…
(...)

- TE PARAU NÖ MAURUA ’OIA HO’I ‘O MAUPITI

‘O Maupiti, te hö’ë ato’a ‘o te mau fenua e vai maira i te äteara’a hö’ë ’ahuru mä ono (16) maire i räpae i te fenua Porapora. E fenua täverehia ‘e nä Atua ra ‘o Ruahatu ‘e ‘o Tüva’ava’atai i ara’a mai ai i ni’a i te moana, ë, ‘ua topahia töna i’oa ë : ‘o Maurua tei mätau-noa-hia i te parau i muri mai ë : ‘o Maupiti.

E fenua marae ‘e e rave rahi te mau piri i ni’a iho i te fenua Maurua ‘o tei tuhahia na, i te tau mätämua ra, ‘ei nä mata’eina’a e iva, mai teie te huru :

‘a tahi : ‘o Tefareari’i, ’o Tä’ero te ’aito ;
‘a piti : ‘o Temata’eina’a, ‘o Tëtuaara’a te ’aito ;
‘a toru : ‘o Vai’ea, ‘o Tëtuaari’i te ’aito ;
‘a maha : ‘o Tëte’i, ‘o Temaoa’e te ’aito ;
‘a pae : ‘o Vaiti’a, ‘o ’Äpuhia te ’aito ;
‘a ono : ‘o Fa’anoa, ‘o Tuärae te ’aito ;
‘a hitu : ‘o Ta’atoi, ‘o Matehä te ’aito ;
‘a va’u : ‘o ’Ätepï, ‘o ‘Opeiteararoa te ’aito ;
‘a iva : ‘o Hurumanu, ‘o Manutahi te ’aito.

E tahua ’örerorerora’a ‘o Rere’aitü,
E vai ‘o Mäpunato’erau,
E nohora’a ari’i ‘o Täravanuiä’ümarea.
E marae ‘o Faremiro.

(...)

JPEG - 177 ko