Accueil > Français > TE ARAPO - En souvenir d’un homme de recueils > La collection PARAU NO TE ‘ĀI’A > Le quatrième livret de la collection PARAU NO TE ‘ĀI’A, intitulé "Parau tumu no Tāfa’i"

Le quatrième livret de la collection PARAU NO TE ‘ĀI’A, intitulé "Parau tumu no Tāfa’i"


JPEG - 129.7 ko
Tearapō sur son vélo (dessin de Dubois)


PARAU TUMU NŌ TĀFA’I

JPEG - 315.9 ko
Le quatrième livret de la collection PARAU NO TE ‘ĀI’A, intitulé "Parau tumu no Tāfa’i"


TE FAUFA’A MO’E

"... ’Ia mämü ta’u reo, ’ia riro rä ’ei faufa’a nö te nuna’a..."

Te tahi teie poro’i nä Pouira ä Te’auna i töna hoa ’o Francis Sandford, tö tätou ato’a ho’i metua tei fa’aru’e ato’a a’e nei. ’Ia tae rä i töna mau taime höpe’a, ’ua taui töna mana’o ’e ’ua hunahia taua faufa’a ra i raro i te repo, nä raro a’e mai i töna piha... Näna iho i fa’aue ’ia ravehia mai tërä te huru nö te fa’ati’amära’a iäna...

’Aua’e maoti ra ë, ’ua pu’e ato’a teie parau i te ha’apu’ehia, ’erä e vai maira i Te Anavaharau... I te matahiti tauatini iva hänere hitu ’ahuru mä iva (1979)... e Fa’atere hau vau i pïha’i iho i tö tätou metua ’o Francis Sandford, të patë mai nei te niuniu ’e të nä ’ö maira töna reo ë :

"E Maco ’a haere atu na ’oe ’a hi’o e aha tërä ’öhipa e ’öpuahia ra ?"
Mai te huru ra ë, i O.R.T.F. pa’i ia i taua tau ra, të ’öpuahia ra e tänina i te rahira’a ruru rïpene i te auahi. Ë, i tö’u taera’a atu ë, ’oia iho ä ! E ’äfata ’äuri tä’äto’a, i reira tö’u fa’anaho-mäite-ra’a, mai te tau ö John Martin ë, tae roa mai iä John Doom ë iä’u iho nei, te mau parau ato’a ä Tearapö, ë tërä tö’u reo i te ti’a Fa’atere ë :

"Eiaha e tü’ino i tërä faufa’a ! E ’ore ’outou e hina’aro, fa’aho’i mai i roto i tö’u rima."
Tërä ia i toe mai ai ’e i ’äfa’i-roa-hia atu ai i te Pü Te Anavaharau ë, ravehia mai ai te ’öhipa rahi. Nö te mea, ’ua tahito te mau rïpene e mutumutu hänoa... ’Ua pü’oi’oi haerehia ’e ’ua haruharuhia mai te mau mea i toe mai, ’ia riro ’ei parau päpa’i, ’e ’ua päpa’ihia ! Rave ’ämui atu ai ’e tö te Fare Väna’a i te fa’atiti’aifaro-haere-ra’a i te mau parau i ’ore i päpü maita’i te haruharura’a.

Tërä ia ’öhipa e parauhia ra i teie mahana, nö ’ö mai te tau ö tö tätou metua ’o Françis Sandford, töna ha’amana’ora’a i te parau ä Pouira iäna ë :
"E Françis, ’ia mämü ta’u reo, ’ia riro rä ’ei faufa’a nö te nuna’a !"
... ’Ua toe mai te tahi, e parau vau ë, e mea toe hape noa mai, ’a vaiiho mai ’oe i tërä ma’a tuha’a iti nä tö ’oe hua’ai ’e nä te fëti’i tamari’i ato’a ö te fenua nei. Eiaha ’oe, e Tearapö, e fa’atupu i te ’ino’ino, e faufa’a tërä...

Eiaha te mata’i ö te tau e puhi ra
’Ia ha’apürara ’ë atu i te reira i roto i te pouri ö te ’aramoina.

(’Iritihia mai teie parau, mai roto mai i te ’örerora’a ä Maco TEVANE täne, i te ’öro’a ha’amana’ora’a iä Pouira ä Te’auna pi’ihia ’o Tearapö -’atopa 1997-’Ärue)

JPEG - 193.9 ko


TUMU PARAU

TE PARAU TUPUNA NÖ TÄFA’I’ARI’ARI’IRI’URA
Te parau tupuna ö Hina
Te parau tupuna ö Mono’ihere
Te tautai rama ä Nona
Te hereherera’a ’o Mono’ihere räua ’o Hina

TE PARAU NÖ MONO’IHERE
Te mana’o-’ino-ra’a ’o Nona iä Hina
Te ’öpua-’ino-ra’a ä te vahine taehae
Te ha’apohera’a ’o Nona iä Mono’ihere
Te fa’aru’era’a ’o Hina i tôna metua vahine

TE PARAU Ö HEMA ’E ÖHINATAHUTAHU
E horahora i te io rouru ö te metua vahine
’O Hema ’e ’o Hinatahutahu
Te räve’a e roa’a ai te vahine

TE PARAU NÖ TÄFA’I’IRI’URA
Te përë fa’a’ohura’a pöro
Te ö nö te here metua
’O Tahitii’atere
Te mana ö te ’öpahi

TE PARAU NÖ TE MAU TERE Ö TÄFA’I
E va’a te faura’o
Te täpüpüra’a uaua
Te hïra’a fenua

TE PARAU NÖ TE TERE I VAIHÏ
Te ’öpuara’a e fa’atähö’ë i te mau fenua

TE PARAU NÖ TE PÖ NUI TA’OTA’O
’O Uhi te vahine mataru’i
Te herepata ä Uhi
Te räve’a nö te fa’aora iä Ari’inuiäpuaitera’i
Te rapa’äura’a mataru’i
Te pä’imira’a ’o Täfa’i i töna metua täne
Te pä’imira’a ’o Tâfa’i i nä pöro mata ö Hema
’Ua ’itea nä pöro mata ö Hema

TE PARAU NÖ TE’URAITERA’I
Te fa’ahina’arora’a iä Te’uraitera’i
E ha’apohe i te tumu ’ava nö te fa’aora i te mau taea’e
Te räve’a ’ia ’ore ’o Täfa’i e manuia
Te upo’oti’ara’a ’o Täfa’i
Te ho’ira’a ’o Täfa’i i töna fenua

TE PARAU NÖ HINA’EHU’EHU
Te täpapara’a värua
I te ’ötu’e i Täta’a
I Rauhotu no’ano’a
Te harura’a värua
Te fa’aho’ira’a ’o Täfa’i i te värua ö täna vahine

JPEG - 381 ko


Dans le respect du droit de courte citation, vous trouverez ci-dessous des extraits de certaines des légendes recueillies par TEARAPO et publiées dans le quatrième livret de la collection PARAU NO TE ‘ĀI’A.
Vous pouvez consulter le texte intégral de la collection PARAU NO TE ‘ĀI’A à la documentation du Service de la culture et du patrimoine, à la bibliothèque de Te Fare Tauhiti Nui et à la bibliothèque de l’Université de la Polynésie française.


- TE PARAU TUPUNA NÖ TÄFA’I ’ARI’ARI ’IRI ’URA

’Ua tupu te parau nö Täfa’iuriuri’iri’ura te tumu o Ha’avai mai te pö häiniini mai, mai ia Ta’aroaatua mai ë, tae roa mai ia Ta’aroatahitiitearapi’opi’o. Mai ia Ta’aroatahitiitearapi’opi’o ë, tae mai ia ’Uru, ’ua rae’a hö’ë ’ahuru mä pae u’i.

Te parau tupuna o Hina

’Uru, fänau ’o Ru’utia,
Ru’utia, fänau ia Täneatua,
Fänau ’o Täneini’a,
Fänau ’o Täneiraro,
Fänau ’o Täneimua,
Fänau ’o Täneimuri,
Fänau ’o Täneatua,
Fänau ’o Teva’a’ura,
Fänau ’o Huatama,
Fänau ’o Niu’ï,
E ta’oto i te vahine ra iä Fa’areva nö Mo’orea, ’o ’Ümarea te marae, Tüma’eretai, fänau ’o Ra’apoto.
Ta’oto ’o Ra’apoto iä Tetuanuifaufauuru, fänau ’o Pare.
Ta’oto ’o Pare i te vahine ra ’o Ari’imata, fänau ’o Hötutu.
Ta’oto ’o Hötutu iä Tera’imäitera’i, fänau ’o Rötuiari’i.
Ta’oto ’o Rötuiari’i iä Hotupapa nö Fautau’a, fänau ’o Temeharo.
Ta’oto ’o Temeharo iä Tevahoropua’ura, fänau ’o Pu’a’ura.
Ta’oto ’o Tevahapu’a’ura iä Nona’aimata’i, fänau ’o Tapu’ai. ’O Tapu’ai teie, te hina o Apuäri’itahi, nöna te parau i parauhia ë :

E ua te ua ö Tapu’ai
Te pua i tanuhia i ni’a i Taravao,
I Mitirapa, Tö’erefau,
’Auuri ë, i Fareata ë,
I To’aroa ë, i To’apoto,
’O Teurutötaraopa’utu : ’o To’ähotu.
’O Fa’aupo’ootepuaotahi
Mai te rama ra te pua ra
’O Fa’aroaitetairoa,
’O Fa’aroaitetaipoto te pua
O ’Apuäri’itahi,
Tapu’aifatifati’ai, ’a pa’i i Tetairoa.

JPEG - 147.3 ko


Fänau ’o Ta’aroaiteunumätera’i.
Ta’oto ’o Ta’aroa i te vahine ra iä Ra’ara’avaru nö Nu’uroa i Mo’ore’a, fänau ’o ’Auaiätea ; (Te i’oa ato’a teie o te rä’au tä Rüitera’iäte’a i rave nö te turu i te ra’i.)
Ta’oto ’o ’Auaiätea i te vahine ra iä Vävaru nö ’Aimeho, ’o Mätiti te marae, fänau ’o ’Apuäri’itahi ;
Ta’oto ’o ’Apuäri’itahi i te vahine ra iä Tehinapöroa nö Ahutoru, fänau ’o Tehuitoa ;
Ta’oto ’o Tehuitoa i te vahine iä Tepiu nö Hä’ena, fänau ’o Teuiraitematahö ;
Ta’oto ’o Teuiratematahö i te vahine ra iä Nu’umeamea, fänau ’o Nu’utäfaratea, ’o ’Oropa’amaeha’a, ’o Mähinatuäoho te marae ;
Ta’oto ’o ’Oropa’amaeha’a i te vahine ra iä Väroa nö Matavai, fänau ’o Ta’urua. ’O Ta’urua teie, nöna te parau e parauhia ra ë ;

E ua te ua i te aro o Ta’urua,
’O Ta’urua i Vaeära’i
Te ua e ra’i i te aro o Ta’urua
Mata’ero, Mataniuni.
’O Niuroa, ’o Niuiti
Te niu e ti’a i Matavai i te papa mati.
Te ari’i vahine ’o Ta’uruaitera’ura’uhoni
I te rau tu’uia ë, mana ari’i atura ’o Ta’urua.

JPEG - 299.8 ko


Ta’oto ’o ’Oropa’amaeha’a i te vahine ra iä Meähui nö ’Üporu, ’o Haumea te marae. Fänau iä Mähinatuäoho ’e te tuahine ’o ’Oropa’a. Ë, ’ia pa’ari a’era ’oia, ’ua fa’ahei ta’oto maira te värua ia Mähinatuäoho i te ru’i ra, nä ’ö maira ë :

"E Mähinatuäoho ë, ’a rave i tö ’oe tuahine ia ’Oropa’a ’ei vahine nä ’oe, ’aore ho’i e ta’ata atu ä i teie nei ’anotau."

Të tupu ra i te reira tau te parau nö te taehae ra ’o ’Ärevamanu nö ’Ä’änoha, nö te fa’a i Tua’uru, nö te fëti’i o te taehae ra o ’Ärevamanu, tei fänau mai i nä vähine taehae ra : ’o Nonaiha’avai ’oia ho’i i Ha’apape ; ’o Onohe’a te vahine taehae nö Onohe’a i Ti’arei ; ’o Haumea te vahine taehae nö Hitia’a.

Ta’oto ’o Mähinatuäoho i te tuahine iä ’Oropa’amaeha’a, fänau ’o Tetuaraenuiähuritäua.
Ta’oto ’o Tetuaraenuiähuritäua i te vahine iä Ma’ariri nö Fa’afa’iao, ’o Farero’i te marae nö te mata’eina’a i Ha’apape, fänau ’o Pa’itia.
Ta’oto ’o Pa’itia iä Teri’iëmanaitera’i, fänau ’o Teri’iëmanaitera’i, e täne.
Ta’oto ’o Teri’iëmanaitera’i iä Tetuaiahuriri, fänau ’o Maire, e vahine.
Ta’oto ’o Maire i te täne iä Teuira nö Ahutoru i Papa’öa-’Ärue, fänau ’o Nona, te vahine taehae tei parauhia ë : ’o Nona i te niho röroa, te vahine taehae nö Ha’avai.
Nö teie nei vahine taehae i ’aita’ata, i ’äveravera ai te fenua ë, ’ua tï’uea te ta’ata o taua fenua ra : ’ua pau i te ’aihia e taua vahine taehae ra, tei parau-ato’a-hia ë te vahine-’ai-ta’ata.
(...)

JPEG - 261 ko

- TE PARAU NÖ HINA’EHU’EHU

’Ia maoro a’era, reva atura ’o Täfa’i i te tire nä te mau taha fenua i Hititautauini’a ë tae’a roa atu i te motu ra ’o Mörane, nä reira ato’a i te mau fenua i raro : ’o Rimatara, ’o Rurutu, ’o Ra’ivavae, ’o Tupu’ai, ’o ’Oparo ë, ho’i mai nei i Tahiti nei.

Ro’ohia mai ’e Täfa’i, nö pohe noa atura ’o Hina’ehu’ehu, täna vahine. Të mähanahana noa ra ä te tino tei fa’atäravahia i ni’a i te paepae ö töna iho marae i Farero’i, tei hätuahia ’e te mau tahu’a ’e te fëti’i tä’äto’a. Teie te reo ö Täfa’i ë :

Te täpapara’a värua

"’Auë ta’u vahine ë, ’ua pohe ! E nä fea atura vau i teienei. ’Aita vau i mätau i te fenua Hitimahana, e mea tauä’ave roa iä’u ’ia haere i ’ö ! ’Auë a’u vahine iti ë !"

I te tahu’a rahi, parau ato’a atura ’oia ë :
"Nä fea atura ? E’ita änei tä’u vahine e ora fa’ahou mai ?"

Të pähono ra te tahu’a ë :
"’Oia ! e ora fa’ahou mai tä ’oe vahine. E fa’aitoito ’oe i te täpapa ’e fa’aho’i mai i töna värua. ’A ha’ape’epe’e, nö reva noa atura. Të ori hänoa ra ä töna värua nä ’ö nei. Ha’ape’epe’e, ’ua fätata roa ’oia i te tae i Fanätea, i ni’a i nä ’öfa’i tuiro’o."

I te ’ötu’e i Täta’a

’Aita ’o Täfa’i i ha’amaoro : te hoe, te va’a i raro i te tai ’e ’ua hoe atu i te ’ötu’e i Täta’a i Fanätea. ’Ia tae i reira, të noho ra te tahu’a hi’ohi’o värua. Ui atura ’o Täfa’i iäna ë :

-"’Ahiri, e te tahu’a, ’aita änei ’oe i ’ite a’e nei i te värua ö tä’u vahine ’o Hina’ehu’ehu i te rerera’a a’e nei ?
- ’Oia !
- Tei ni’a i tei hea ’öfa’i töna taura’a ?
- Tei ni’a i te ’öfa’i ora. Täpapa ha’ape’epe’e, ’ia röa’a iä ’oe, ’a fa’aho’i, e ora tä ’oe vahine.
-"’Ua reva a’e na ?
- Nö reva noa atura !"

Tei raro te va’a i te tai ’e të hoe ra ’o Täfa’i i ’Aimeho. ’Ia tae i reira, tei ni’a atura ’oia i Mou’atapu i te ’a’era’a. Nö hemo noa atura ’e të fa’aro’o-noa-hia ra ä te ’ü’uru pererau ö taua värua ra, të rere atura i Täpua’emanu ë, mai reira e rere roa atu ai i Rauhotu no’ano’a e vai ra i Temehani i Ra’iätea ra.

I Rauhotu no’ano’a

Të rere atura te värua i Täpua’emanu, ’oia i Mai’ao, të täpü poto atura ’o Täfa’i i te hoera’a i Ra’iätea, ’ia nä mua ’oia i te täpae. ’Ia tae ’oia i reira, ’ua vaiiho i te va’a ’e ’ua ha’ape’pe’e ’oia i te pa’i’uma i ni’a i te mou’a ë, tae’a roa atura i te ara a’a, ’oia te ma’ara’a ’e’a. Të vai ra i reira e piti nä ’öfa’i tei parauhia ë : Te’öfa’iora ’e Te’öfa’ipohe. Tei reira ato’a ’o Tüteahoroa, te tahu’a tïa’i i taua nä ’öfa’i ra. ’Ua ani atu ’o Täfa’i iäna ë :

-"E te tahu’a ë, ’aita änei ’oe i ’ite i te värua ö tä’u vahine i te rerera’a a’e nei ?"

Pähono mai nei te tahu’a ë :
-"’Aita ä i rere ihora, tä ’oe ia e täpapa mai nei ?
- ’¨Ë !
- E täpuni ’oe, e ha’amäha i tö ’oe rohirohi. ’A fa’aineine noa rä i tä ’oe tähei. Eiaha ’ia ora, te vähi höpe’a teie e reva roa atu ai i Rauhotu-no’ano’a !"

Te harura’a värua

’Ua mäha maita’i te rohirohi ö Täfa’i i fa’aro’o ai räua ’e te tahua, i te vïvï ’e te vävä ö te rerera’a atu taua värua ra. Parau atura te tahu’a iä Täfa’i ë :

-"Të fa’aro’o ra ’oe, ’a täpuni maita’i i piha’i iho i te ’öfa’i na. Të nä reira maira te rerera’a. ’A fa’aineine maita’i i tä ’oe tähei. ’Ia tau mai i ni’a i te ’öfa’i i reira ’oe e tähei ai."

JPEG - 350.8 ko


Të ’ite maira ’o Täfa’i i te värua ö täna vahine i te rerera’a atu : të mäve noa ra terä ra mau io rouru ’ehu ë, tau ihora i ni’a i Te’öfa’iora. Tei ni’a te mata i te rua ö Röhutu-no’ano’a ’e, e mea huri mai te tua i ni’a iä Täfa’i tei ’ore i ha’amaoro, ha’ape’e ihora i täna tähei nö te tähei mai i te värua ö tei herehia ’e ana ra. Ë, mau maira te värua i roto i te tähei, ’äre’a te rouru, ’ua viri’ö roa ia i roto i te ’apu rima ö Täfa’i tä te tahu’a ’o Tüteahoroa i parau atu ë :

-"’A rave i te värua ö tö vahine ë, ’a höho’i i te fenua !"

Te fa’aho’ira’a ’o Täfa’i i te värua ö täna vahine

Höho’i mai nei ’o Täfa’i ’e te värua ö täna vahine ë, ’ia tae räua i ’Üporu, ’oia i Ha’apape, tu’u atura ’o Täfa’i i te värua ö täna vahine i roto i te rima ö te tahu’a ë, näna e fa’aho’i i roto i te tino, nä roto i te mai’ü’ü rima ’e te mai’ü’ü ’ävae. I reira ihora, ora fa’ahou maira ’o Hina’ehu’ehu ’e ora atura räua ’o Täfa’i i te hö’ë orara’a maita’i ’e te ’oa’oa.
’Ia tö te vahine, fänau maira e tamäroa tä räua i topahia i te i’oa ö Vähi’ëroa.

JPEG - 322.5 ko


E ’ä’ai häviti te ’ä’ai ö Täfa’i. Tei te mau fenua ato’a ë, ’ua tae roa i te mau pae fenua Hämoa mä. I te pae fenua Ma’areva mä, të vai ato’a ra te parau ö Täfa’i i reira. ë, teie te peu i reira : ’ia fänau te hö’ë tama rouru ’ehu i roto i te mau fëti’i ti’ara’a teitei, e topahia i te i’oa ’o Täfa’i. I te pae fenua Hämoa mä, ’ua parauhia te nohora’a ö Täfa’i i reira ë : Teihuötäfa’i ’äre’a te i’oa ö täna vahine i roto i te reo Hämoa ra, ’o Sina’ehu’ehu ia. I te pae i Raroto’a mä, tei reira atoa te parau ö Täfa’i, tä rätou i pi’i ë ’o Täfaki ’aore ra ’o Tä’aki ’e täna vahine, ’o ’Inakaumoana ia. I te fenua Aotearoa, ’oia ’o Niutirani, të pi’i ra rätou i te i’oa Tävaki ’aore rä ’o Tähaki mai tö Raroto’a mä. Nä reira i te fenua Tongatapu, të vai ato’a ra te parau nö Täfa’i i töna ’oire ’o Nuku’aloha.

’Ia tae i töna mate-roa-ra’a, ’ua reva te värua ö Täfa’i nä roto i te anuanua ë ’ua riro ’oia ’ei Atua. E’ita te mä’ohi e ha’amo’ë iä Täfa’iuriuri te tumu ö Ha’avai. ’Ua fa’atumu roa rä i töna i’oa ’e töna ’ä’ai i ni’a i te hö’ë ’aihere ö te fenua, ’oia ho’i te mai’u’utäfa’i, tei ravehia ’e taua toa ra ’ei hei nöna.

Rätio Tahiti
monire, 19/11/62.

JPEG - 848.5 ko
JPEG - 143.6 ko
Carte des sites culturels de Tahiti cités par Te Arapo © SCP 2013